Jalka kunnossa !

Rifs on nyt kunnossa, kaikki askellajit ovat puhtaat ja se nauttii ratsuna olemisesta. Pölllöenergiaahan sillä toki on, mutta on ollut todella kiltisti.

Tänään vuorossa oli pidempi maastolenkki teitä pitkin, pääosin käynnissä että kunto saadaan taas nousemaan, mutta oli meillä vauhdikkaampiakin pätkiä.
Huomasi kyllä, ettemme hetkeen ole sillä tavalla maastoilleet sillä kaikkea mahdollista piti kytätä ja poikahan pelkäsi mm. lintua, punaista postilaatikkoa, siltaa ja lumikasaa - puhumattakaan naapurin lasten äänistä.
Hauskaa kuitenkin oli ja rentouduimme molemmat aika mukavasti, eikä parin viikon stressaamisesta ollut enää jälkeäkään.
Tämä lenkki oli niitä, joilla tekisi mieli vaikka itkeä ilosta, ihan vaan kun tietää että jokin näin tärkeä on taas kunnossa eikä sillä ollut mitään vakavampaa.

Harjauksesta tulikin puunaus, sain siitä irti ties kuinka paljon karvaa eikä loppua näytä tulevan.

Lisäksi testaamme tallilla heinäpellettejä, Kertulla pelkästään heinäpelletit, Rifsillä turvepatja jonka päällä pelletit (yksinkertaisesti ei ollut aikaa ottaa koko 30 cm korkuista patjaa pois, joka on n. neljän neliömetrin alueella) ja Leevillä pelkkä turve. Näin siis saamme selville mikä noista vaihtoehdoista on paras, kun heinäpelletistä ei ole juurikaan kokemusta.

Huomenna meillä on jo tunti, joten uusi postaus tulee pian.

Katse kohti tulevaisuutta ja parempia aikoja

Aloitamme jälleen ratsastuksen ensi viikolla, alkuun varmaan ihan kävelylenkkejä selästä käsin ja siitä sitten eteenpäin - riippuen tietenkin jalan kunnosta.

Olen vainoharhaisuuden rajamaissa tuon jalan kanssa, koska olen aina kammonnut jalkaongelmia ja eiköhän Rifs sitten ontunut muutaman päivän. Tällä viikolla en yksinkertaisesti uskaltanut rasittaa sitä liiaksi, mutta juoksutin sitä kyllä hetken liinassa ja hetken tarhassa irtona.

Kuhmu jalasta ei ole pienentynyt, mutta ei näytä juurikaan vaivaavan pojua. Lisäksi sillä on hokinpolkema, mutta sekään ei vaikuta kauhean kipeältä, mitä nyt pientä aristusta. Enemmän pelkään että se säteen haava tulee pahemmaksi ja rupeaa mätimään, tämä siis pääsyy ratsastamattomuuteeni.

Pääosin Rifs on näyttänyt iloiselta ja onhan se ilmeisesti jo juoksennellut tarhassa, sekä leikkinyt Leevin kanssa hurjasti pomppien. Muutaman kerran näin sen vähän apaattisen oloisena, mutta ei niitä hetkiä paljoa ole ollut. 

Uskon siis että sen jalka palautuu normaaliksi ja voimme jatkaa kehitystämme eteenpäin ja käydä kisoissa. Iloisin mielin jatkan siis eteenpäin !

Päivittelyä

Rifsin jalka on parempaan päin, eikä se enää onnu ainakaan pehmeällä pohjalla. Sillä on edelleen ikävä kuhmu jalassa (ei nestettä tms, vaan täysin kiinteä) ja haava säteen yläosassa, ei siis kavion pohjassa vaan siinä takana.

Tarkkailen sitä nyt muutaman päivän ennen kuin edes harkitsen selkään nousemista, ja silloinkin aloitan käyntitreeneillä.

Kuvaan varustepostauksen kunhan saan kaikki kamat tallille.

Onni päättyy epäonneen

Minulla olisi teille ties miten paljon kerrottavaa alkuviikosta, mutta nyt jos koskaan motivaatio on nollissa.

Menimme eilen ihan normaalisti kentälle, tarkoituksena harjoitella C:1 juttuja, mutta jo alkuverkassa ympyrällä Rifs rupesi ontumaan ):
Käynnit sujuivat ihan ok, kuten myös ravi oikeaan kierrokseen. Vasempaan kierrokseen ravi tuntui kuitenkin todella oudolta. Tulin alas selästä ja tarkistin jalat, eikä mitään näkynyt. Toinen yritys sujui samaan malliin, joten kysyin Suskilta, että näyttääkö Rifs olevan kuinka pahasti ep. Ontuminen näkyi selvästi niin ympyrällä kuin suoralla urallakin.
Tämän jälkeen kävelytin Rifsiä maasta käsin, kun Suski treenasi Leevin kanssa vielä hetken. Katsoin myös maasta käsin sen ontumisen ja asia oli kuten Suski sanoi, ihan selvästi näkyvissä vasemman etujalan kohdalla. Käynnissä ei kuitenkaan näkynyt kuin pientä varomista.

Matka tallillekkaan ei oikein sujunut, sillä Rifsillä oli ensinnäkin kauhea kiire ja rauhoittelu ei meinannut millään onnistua. Leevi kaatui juuri, kun olin saanut sen kävelemään rauhassa ja se siitä sitten. Rifs yritti sännätä laukkaan ja potkaisi samalla itselleen kuhmun jalkaan.

Tallilla odottelin ensin Kristinaa, kun hänen piti tulla katsomaan ettei se ole mitään vakavampaa. Se kuitenkin peruuntui, joten kylmensin Rifsin jalkoja letkujen avulla reilut 20 minuuttia ja laitoin linimenttiä kunhan jalat olivat suurinpirtein kuivat.
Päästin poloisen karsinaan nukkumaan vasta puoli kymmeneltä, mutta ihan tyytyväisenä se sinne käveli.

Nyt peruuntui siis kisat, tunnit ja kaikki Muutamien päivien ajan kylmään sen jalkoja aina kun pystyn 20 minuutin ajan, sekä kävelen sen kanssa käyntilenkkejä. Täytyy toivoa ettei ole mitään sen pahempaa, mutta viim. ensi viikon perjantaina eläinlääkäri on kuitenkin tulossa joten varaan ajan jos ontumista on vielä ensi viikolla.

Su 17.2 & Ma 18.2

Minulla on kahdesta tunnista jäänyt postauksia rästiin, mutta kirjoitusmotivaatiota ei ole kunnolla yhdenkään edestä. Kirjoitan siis tällä kertaa tiivistetymmän version. Kuvat eivät liity tähän postaukseen mitenkään, mutten jaksa niitä lauantai-postaukseenkaan lisätä - ne ovat siis otettu kun Ida oli mukanani tallilla.

Ilmeratsastus on laji erikseen (: oli vaan pakko laittaa kun poni menee hienona <3

Sunnuntain tunnilla Rifs oli ihan ok ratsastaa, mutta todella hidas avuille. Koko tunti meni vähän niin ja näin, eikä siitä jäänyt kovin hyvä mieli.
Jäykkyyden takia otimme heti alkuun pysähdyksiä ja niistä peruutuksia. Rifs rupeaa hyvin helposti peruuttaessa kulkemaan vinoon, joten Kristina neuvoi asettamaan sitä aina siihen suuntaan, minne se haluaa mennä. Peruutukset saatiin sujumaan useimmiten hyvin, mutta aina liikkeelle lähdön aikana Rifs koitti pysähtyä, mistä taas tulisi kisoissa roppa kaupalla sakkoja. Tätä siis jatkoimme raviinkin asti, sekä teimme useita siirtymisiä.

Päivän uutena asiana kisoja varten oli laukkalävistäjät, jotka Kristinan mukaan vaativat hevoselta jo vähän enemmän, sillä niiden pitäisi osata myös vähän vastalaukkaa etteivät siirry raviin liian aikaisin  vierastaessaan normaalista poikkeavaa laukan suuntaa.
Laukkalävistäjä treenin aloitimme loivemmasta "lävistäjästä", jolle käännyttiin jo lyhyen sivun puolesta välistä. Takapäätä piti työntää pohkeella uraa kohti, että tiestä saatiin suorempi, se on näin alkuun Rifsille helpompaa ymmärtää. Todella monen epäonnistumisen jälkeen saimme yhden juuri ja juuri hyväksyttävän suorituksen, jonka jälkeen ratsastin jo oikean kokoisella lävistäjällä. Sen kanssa oli sama homma ja olo alkoi olla jo epätoivoinen, mutta päätin silti yrittää parhaani. Ajan kesken loppumisen tähden siirryimme yhden ok suorituksen jälkeen hiomaan toista suuntaa, mikä sujui edelleenkin samoilla linjoilla.

Koko tunnin Rifsin reaktiokyky oli huono ja pohjetta antaessa piti miettiä kaksi kertaa ennen kuin toimi.
Kristinan lähdettyä ravasimme vielä pitkin ohjin eteen ja alas, vaikka Rifs ei rentoutunutkaan samalla tavalla kuin normaalisti.

Maanantaina otin kannukset ensimmäistä kertaa käyttöön, mikä jännitti vähän koska sillä ei niitä ole pahemmin käytetty. Tokihan nuo minun ovat hevoselle miltei huomaamattomat, mutta ymmärrätte varmaan pointin. En siis tiennyt miten Rifs niihin reagoi, mutta hyvinhän se meni ! Tahmeutta oli ilmassa tuolloinkin, mutta kannukset auttoivat ja ratsastus tuntui paremmalta kuin edellisenä päivänä.
Tällä tunnilla otimme ravilisäyksiä, kolmikaarista kiemurauraa, pysähdyksiä ja peruutuksia, sekä siirtymisiä. Asiaa oli siis paljon ja aikaa vain 45 minuuttia, joten se ei ollut mikään helppo homma.
Ratsastettavuudeltaa Rifs oli jonkin verran tahmea, sekä vahva vasemmalle, mutta kulki kuitenkin ihan ok. Peruutukset menivät jopa vähän kehnommin kuin sunnuntaina, mutta kiemuraura sen sijaan sujui parin yrityksen jälkeen jo riittävän hyvin. Siirtymiset olisivat voineet olla edelleen vähän nopeampia, mutta koko hevonen tumtui selvästi eloisammalta kuin sunnuntaina.

Kävimme Kristinan kanssa ensin teoriaa lisäyksistä ja vasta sen jälkeen siirryimme toteuttamaan itse tehtävää. Sitä siis tehtiin niin lävistäjillä, kuin pitkillä sivuillakin. Alku lävistäjillä sujui melko huonosti, koska en yksinkertaisesti malttanut istua vaan rupesin keventämään vaikkei se ollut tarkoitus. En meinannut saada kulmassa hevoseen tarpeeksi tehoa, eikä eroa näkynyt lisätyn- ja harjoitusravin välillä juuri ollenkaan. Asiaa ei toki helpottanut, kun Rifs meinasi ryssiä aina vasemmalle ja asetukset sun muut kaikuivat kuuroille korville.
Jonkin ajan kuluttua suurin osa yrityksistämme kuitenkin rupesi onnistumaan (pienen hoputuksen kera) ja vaihdoimme tehtävän suoralle uralle.
Vasemman puolen jäykkyyden kuitenkin huomasi, koska en meinannut saada edes taivutettua pojua kulmassa. Lisäykset menivät vähän kehnommin ja Rifs pyrki laukalle melko usein, mutta istumistani lukuun ottamatta nekin alkoivat jo sujua.

Viimeinen tehtävämme oli laukannostot kulmasta kerran emme ole niitäkään pahemmin tehneet. Kaikki sujui kuitenkin melko hyvin, vaikka aika ajoin väärässä paikassa ollutta talikkoa pitikin kytätä. Aktiivisuutta olisin tottakai toivonut, mutta jätkällä oli takana rankat pari päivää joten ymmärsin sen väsyneen olemuksen ihan hyvin. Rupean taas treenaamaan aktiivisemmin, joten eiköhän se siitä totu.

Nyt Rifsillä on ollut tiistaista torstaihin vapaata, kun kävin isälläni. En viitsinyt jättää sitä väliin edes kisojen takia, koska isä on menossa Thaimaahan (taas vaihteeksi) jo ennen seuraavaa mahdollisuutta sinne menemiseen. Huomenna treenit kuitenkin jatkuvat ja viikonloppuun mennessä pitäisi myös saada kyydeistä varmuus.

<3

Pus <3

"Just siitä !" <3
Juurikasvu </3

Lisäksi kävin Hööksissä ostoksilla, taas vaihteeksi. Jatkuva rahan meno alkaa olla jo ärsyttävää :D

Saaliiksi jäi kuitenkin;
Galaxy talviratsastussaappaat
Kumibootsit (x2)
Thermomaster sadeloimi

What to do ?

Postauksen kirjoitus on nyt vain venynyt ja venynyt, mutta takaan sellaisen olevan tulossa pian.

Sen sijaan kysyn teiltä, että mitä haluaisitte blogilta ? Koitan parhaani mukaan toteuttaa toiveitanne, mutta eihän se onnistu ilman kommentteja, eihän ? Voin mm. tehdä erikoispostauksia (nyt onkin itseasiassa kaksi rästissä, kolme jos toivotte jotain - teitä lukijoita on jo 35 !), kirjoitella muistakin hevosista silloin kun on aihetta tai tehdä esittelyn jostain. Sana on siis vapaa !

Minulla ja Rifsillä on ensimmäiset koulukisamme 2.3, jos kyydit järjestyvät. Luokkana toimii Helppo C:1 2000, sekä Helppo B K.N. Special jos opin molemmat radat, enkä sekoita niitä toisiinsa.
Jännitys on kova, koska kumpikaan meistä ei ole käynyt koulukisoissa kenenkään kanssa, ainakaan tietääkseni. Olisiko siis jotain vinkkiä niihin ?

Good, better, the best

Lauantain kuvat saan käsiini alkuviikosta, jolloin postailen niitä tännekkin.

Aloitimme Idan kanssa päivän siivoamalla karsinoita ja kuvailemalla hevosia, jotka tosin eivät innostuneet ideasta.
Joskus yhden jälkeen rupesimme puunaamaan Rifsiä kavioista korviin asti ja sen kyllä haistoi - päädyin jälleen kerran suihkuttelemaan aimon annoksen Stübben Carea (mahtava selvityssuihke, jolla on hoitava vaikutus ja jota voi käyttää niin usein kuin haluaa - suosittelen !).
Laitoimme satulan, suitset ja villaloimen vauhdilla selkään ja vähän ennen kahta pääsimmekin jo matkaan.

Ida halusi nähdä kuinka Rifs toimii, joten pyörittelin poikaa ensin kaikissa askellajeissa. Alkuun se oli jäykkä niskastaan, mutta n. 10 minuutin jälkeen aloin saada ratsastettua sitä rennoksi ja letkeäksi. Kentän pohja oli todella kova, eikä siellä voinut mitään kauhean pientä miettiäkkään kun jo voltilla Rifs kompasteli pahasti. Jäimme siis jälleen pääty-ympyrälle ja kun olin saanut sen molempiin suuntiin käynnissä mukavan tuntuiseksi jatkoin samaa kevyessä ravissa. Minun sisäjalkani heilui aika kauniisti, joten siihen pitää ruveta keskittämään huomiota.
Rifsin osalta samanlainen mukava meno jatkui raviin asti ja muutaman kierroksen jälkeen hidastin takaisin käyntiin, jossa annoin sen hetken kulkea rennosti löysin ohjin.
Nostin käynnistä laukan oikeaan kierrokseen, mutta jouduimmekin ottamaan pari nostoyritystä sillä ensimmäisellä kerralla nousi vasen laukka. Toinen yritys olikin jo hyvä, eikä enempää tarvittu. Laukkasin n. 3-4 ympyrää, kunnes vaihdoin suunnan, kävelin hetken ja nostin uuden laukan vasempaan kierrokseen. Se nousikin hyvin heti alkuun, joten en laukannut pitkään.

Hetken ravailun jälkeen punttasin Idan kyytiin, vaikka Rifs ei olisi malttanut pysyä paikoillaan.
Alkuun minun piti muistutella Idaa ohjastuntumasta, vaikka tiesinkin että se on aluksi vaikeaa jos ei ole tottunut sellaiseen, minultakin kesti monta kuukautta tottua siihen. Rifs kulki ensimmäisen vartin vähän vastustellen irrottelua, mutta loppujen lopuksi tuli hyviäkin pätkiä.
En odottanut mitään ihmeellistä, sillä Idalla on kai nyt jo paranemaan päin olevat jännetupen tulehdukset molemmissa ranteissa, mutta en pistänyt vastaankaan kun hän oli sitä mieltä että pystyy ratsastamaan.
Ida ratsasti paljon käynnissä, mutta ravasi ja laukkasi myös.
Rifs muutti kuulemma hänen käsityksensä puoliverisistä kokonaan, sillä aiemmin hän ei ollut niistä pitänyt. Myös Rifsin laukka sai paljon kehuja.

Pääsin perjantaina ostelemaan Rifsille lisää varusteita:
Lami-Cell valkoinen kouluhuopa
Hansbo vatsapanssari
Genova jalustinhihnat
JR turvajalustimet kumilenkeillä
Non-slip jouhiharja

Nyt kun on kaikki tarvittava esteille, niin Rifs pääsee hyppimään ensin Lauran kanssa ja sen jälkeen minunkin, kunhan kenttä tuosta nyt pehmenee.

Tänään minulla on tunti klo 16.45, joten kirjoittelen myöhemmin lisää.
Varustevideokin on suunnitteilla ja kuvaan sen heti kun on aikaa.