Everything isn't as easy as I thought

Mira teki minulle bannerin, mutta saattaa olla että hän tekee vielä toisenkin kunhan saadaan lisää kuvia.

Seuraava tunti olikin jo heti maanantaina, mikä oli itseasiassa ihan hyvä asia. Harjasin Rifsin huolellisesti korvista kavioihin. Kentälle oli tarkoitus lähteä ajoissa, mutta kerkesin juuri ja juuri selkään ennen Kristinan saapumista.

Rifs oli alussa jäykkä, mutta en usko että tahallaan, todennäköisesti se oli vain väsynyt edellisestä tunnista. Verryttyään se alkoi taas tuntumaan mukavalta ratsastaa ja tällä kertaa rupesin tekemään avoja jo alkuverryttelyssä. Ne eivät sujuneet yhtä hyvin kuin viimeeksi, mutta ei kauhean huonostikkaan. Väliin tein kaiken maailman ympyröitä ja sainkin Rifsin taas kuulolle.
Alkuverryttelyjen jälkeen teimme siirtymisiä ja ne sujuivatkin loppujen lopuksi hyvin. Minun jalkani lähti vain harhailemaan taaksepäin, osasyynä olivat tönköt talviratsastushousut ja osasyynä väsymykseni. Täytyy vain ensi kerralla olla tarkempi jalkojen kanssa.
Kahdeksikkoa ratsastaessa mun pitää muistaa kunnollinen suoristus, vaikkakin menimme sitä nyt vain huomataksemme erot suuntien välillä. Oikeaan kierrokseen sain sen paremmin läpi, kuten melkein aina, mutta vasemmassa Rifs koitti tunkea ulkojalkaa vasten. Alkuun kahdeksikot eivät onnistuneet, mutta  loppua kohden sain senkin toimimaan.
Tämän jälkeen teimme taas ravi - seis - ravi siirtymisiä, jonka jälkeen valmistelin ravista laukan ja nostin. Ensimmäinen nosto meni hyvin ja sain myöskin kutistettua ympyrää niin, ettei se ollut enää lähelläkään aitoja. Minä jäin alkuun aina välillä kiinni sisäohjaan, mutta heti kun vain johdin sillä kevyesti Rifskin ymmärsi homman nimen. Samaa teimme molempiin suuntiin.
Loppuverryttelimme samalla tavalla kuin yleensä ja siitä kävelimme tallille, jossa laitoimmekin hevoset heti iltaruokien jälkeen nukkumaan.

Rifs on ollut nyt näinä kahtena päivänä mahtava ratsastaa ja hyvin yhteistyöhaluinen, maanantainakin yritti kaikkensa väsymyksestään huolimatta !

Meillä on nyt wintec 500 cair estesatula sovituksessa, mutta ennen testausta on saatava kaari vaihdettua, mikä ei olekkaan enää niin helppoa (ainakaan meille, jotka eivät ole ikinä nähneet miten se tarkalleen ottaen tehdään).

Kuvat (c) Emilia Kujala
Olen hyvin tietoinen jalkani asennosta noissa kuvissa, samoin kehoni, mutta tuollaista asentoa minulla harvemmin näkyy.

You shine bright like a diamond

Minun pitäisi oikeasti aktivoitua niin bloggaajana kuin ratsastajanakin; olen juoksuttanut jo enemmän kuin laki sallii. Torstaista ei oikein ole mitään kerrottavaa ja perjantaina en päässyt tallille. Lauantaina kävin lyhyen lenkin ilman satulaa ja testailin ravia, mikä sujuikin aika hyvin.


Heitin Rifsin  eteen pienen tupsun heinää herättämään sen - poloinen nuokkui ja oli ihan nukahtamispisteessä.

Olimme kentällä jo kymmentä minuuttia ennen tunnin alkuperäistä alkamisaikaa, mutta Kristina ilmoitti että myöhästyy vähän joten kerkesin verryttelemään Rifsiä varttitunnin ennen Kristinan saapumista. Siinä ajassa sain sen pyöristymään jo aika tasaisesti, melko matalana. Oli kyllä kiva huomata että sivuohjat ovat tehneet juoksuttaessa tehtävänsä, sillä Rifs ei ollut ollenkaan niin vahva edestä kuin yleensä loman jälkeen. Itseasiassa se oli loman jäljiltä jopa parempi ja kaikin tavoin miellyttävämpi ratsastaa, ei touhunnut omiaan vaan keskittyi apuihini täydellisesti.
Rupesimmekin tunnilla ravailemaan heti kun olin saanut Rifsin niin rennoksi ja alusta asti sujuikin aika hyvin. Välillä se koitti nousta muodosta, mutta sain sen korjattua melko nopeasti.
Alkuverryttelyjen jälkeen Kristina kertasi minulle teoriaa avoista ja hetken päästä rupesimmekin menemään niitä molemmilla pitkillä sivuilla, ensin vasempaan ja sitten oikeaan kierrokseen. Alkuun sujui vaihtelevasti, mutta pääosin onnistuimme ihan ok. Rifs koitti mennä turhan reippaasti, avuilta paeten, mutta sain sen kuriin aika helposti. Oikeaan kierrokseen avot olivat hivenen vaikeampia (muutenhan se on helpompi kierros Rifsille), sillä Rifs ei olisi halunnut venyttää vasenta puolta kropastaan. Sain senkin sujumaan loppujen lopuksi ihan hyvin. Samaa teimme ravissa, mikä sujuikin jo aika hyvin ja tasaisesti - harmi vain ettei saatu kuvaajaa mukaan.
Loppua kohden Rifs olikin jo todella väsynyt, sillä emme ottaneet nyt yhtään välikäyntejä pitkin ohjin. Sain siispä vielä vähän herätellä sitä ja pyytää kulkemaan ryhdikkäämmin, sekä muistuttaa että apuja kuuluu kuunnella heti. Teimme vielä siirtymisiä ja muutaman pysähdyksen, ennen kuin ruvettiin nostamaan muutamat laukat.
Aloitimme heti käyntinostosta, mikä menikin ihan hyvin. Ravinostossa minun ajoitukseni oli vähän jäljessä, joten tuli yksi väliaskel ennen itse laukkaa. Onneksi Rifsillä on kuitenkin niin hyvät nostot, ettei se tuollaisesta hermostu. Seuraava nosto sujuikin jo hyvin, jonka jälkeen vaihdoimme suuntaa ja teimme saman siihen suuntaan.
Laukkojen jälkeen loppuverkkailin ravissa ja käynnissä antaen Rifsin venyttää kaulaansa oikein kunnolla. Väsyneenä se koittaa aina ruveta vähän painamaan mun kädelle, ettei joutuisi pitää itseään ryhdikkäänä.

Tallissa jätin loimet päälle ja heitin päiväheinät eteen. Jätin Rifsin talliin kuivumaan villaloimen kera.

Itse tunnista jäi kyllä tosi hyvä fiilis, Rifs jaksoi hienosti kantaa itsensä ja se oli paremmin kuulolla kuin on nyt lähiaikoina ollut.

Kristinan mukaan meidän useat käyntilenkkimme ovat parantaneet Rifsin käyntiä, vaikka ei se ennenkään ollut huono. Joskus kun Rifs jännittyi se rupesi kävelemään astumatta alleen tms, mutta nyt on kyllä käynti kunnossa !

Minulla oli maanantainakin tunti, mutta siitä teen vielä tämän päivän puolella erillisen postauksen - siihen on jopa pari kuvaakin.

Show me your moves, baby

Tänään pääsin taas pitkästä aikaa tallille ja kaikki kolme olivat heti hörisemässä tervehdyksiä ♥.

Tein tallihommat kaikessa rauhassa, vaikkakin muutamia tavaroita joutui etsimään pidemmän tovin; talli on jo siinä pisteessä että sähköasentajat pääsevät töihin, jonka takia tavarat ovat liikkuneet normaaleilta paikoiltaan paikkoihin joista en niitä osannut etsiä (onhan siellä sähköt aikaisemminkin ollut, mutta nyt saadaan viimeisen päälle kuntoon).

Päiväheinien jälkeen otin hepat sisään, hoidin Rifsin pikaisesti ja lähdin juoksuttamaan. Poitsulla oli virtaa vaikka muille jakaa ja se esittikin varsin komeaa ravia sekä laukkaa, vaikka käynti ei olisikaan kiinnostanut yhtään. Perä lensi korkealle ja vauhti oli huima - taisi olla hyvä ratkaisu tämä juoksuttaminen ennen keskiviikon ratsastusta (juoksutan vielä huomenna pidempään, käyttäen enemmän aikaa ja testaillen ovatko sivuohjat sopivat vai pitääkö vaihtaa x-fulliksi). Loppujen lopuksi Rifsin hermot eivät kuitenkaan kestäneet kävelyä ja yksin oleskelua, kun muut odottivat muka jo iltaruokiaan tallissa (iltaruokiinhan oli vielä puolitoista tuntia aikaa). Kävelimme hetken ympyrää molempiin suuntiin ja siitä sitten talliin.
Rifs ei hionnut, joten melko nopeasti sain hepat myöskin takaisin tarhaan. Vähän ennen seitsemää otin ne takaisin sisään ja tuuppasin ruoat eteen, joten n. viittä yli seitsemän lähdin kotiin päin.

Tässä näitä kuvia joulupäivältä, laatu on vähän mitä on koska minun järkkärini ei ole parhaimmillaan pimeässä eikä minun kuvaustaitonikaan ole vielä huipussaan.

Syksyinen ulkoasu on tarkoitus muuttaa heti kun pystyn, mutta saa nyt nähdä että koska kuvatilanteeni on sopiva sellaista varten (ja saanko jonkun banneria vääntämään).