Lauantain kuvat saan käsiini alkuviikosta, jolloin postailen niitä tännekkin.
Aloitimme Idan kanssa päivän siivoamalla karsinoita ja kuvailemalla hevosia, jotka tosin eivät innostuneet ideasta.
Joskus yhden jälkeen rupesimme puunaamaan Rifsiä kavioista korviin asti ja sen kyllä haistoi - päädyin jälleen kerran suihkuttelemaan aimon annoksen Stübben Carea (mahtava selvityssuihke, jolla on hoitava vaikutus ja jota voi käyttää niin usein kuin haluaa - suosittelen !).
Laitoimme satulan, suitset ja villaloimen vauhdilla selkään ja vähän ennen kahta pääsimmekin jo matkaan.
Ida halusi nähdä kuinka Rifs toimii, joten pyörittelin poikaa ensin kaikissa askellajeissa. Alkuun se oli jäykkä niskastaan, mutta n. 10 minuutin jälkeen aloin saada ratsastettua sitä rennoksi ja letkeäksi. Kentän pohja oli todella kova, eikä siellä voinut mitään kauhean pientä miettiäkkään kun jo voltilla Rifs kompasteli pahasti. Jäimme siis jälleen pääty-ympyrälle ja kun olin saanut sen molempiin suuntiin käynnissä mukavan tuntuiseksi jatkoin samaa kevyessä ravissa. Minun sisäjalkani heilui aika kauniisti, joten siihen pitää ruveta keskittämään huomiota.
Rifsin osalta samanlainen mukava meno jatkui raviin asti ja muutaman kierroksen jälkeen hidastin takaisin käyntiin, jossa annoin sen hetken kulkea rennosti löysin ohjin.
Nostin käynnistä laukan oikeaan kierrokseen, mutta jouduimmekin ottamaan pari nostoyritystä sillä ensimmäisellä kerralla nousi vasen laukka. Toinen yritys olikin jo hyvä, eikä enempää tarvittu. Laukkasin n. 3-4 ympyrää, kunnes vaihdoin suunnan, kävelin hetken ja nostin uuden laukan vasempaan kierrokseen. Se nousikin hyvin heti alkuun, joten en laukannut pitkään.
Hetken ravailun jälkeen punttasin Idan kyytiin, vaikka Rifs ei olisi malttanut pysyä paikoillaan.
Alkuun minun piti muistutella Idaa ohjastuntumasta, vaikka tiesinkin että se on aluksi vaikeaa jos ei ole tottunut sellaiseen, minultakin kesti monta kuukautta tottua siihen. Rifs kulki ensimmäisen vartin vähän vastustellen irrottelua, mutta loppujen lopuksi tuli hyviäkin pätkiä.
En odottanut mitään ihmeellistä, sillä Idalla on kai nyt jo paranemaan päin olevat jännetupen tulehdukset molemmissa ranteissa, mutta en pistänyt vastaankaan kun hän oli sitä mieltä että pystyy ratsastamaan.
Ida ratsasti paljon käynnissä, mutta ravasi ja laukkasi myös.
Rifs muutti kuulemma hänen käsityksensä puoliverisistä kokonaan, sillä aiemmin hän ei ollut niistä pitänyt. Myös Rifsin laukka sai paljon kehuja.
Pääsin perjantaina ostelemaan Rifsille lisää varusteita:
Lami-Cell valkoinen kouluhuopa
Hansbo vatsapanssari
Genova jalustinhihnat
JR turvajalustimet kumilenkeillä
Non-slip jouhiharja
Nyt kun on kaikki tarvittava esteille, niin Rifs pääsee hyppimään ensin Lauran kanssa ja sen jälkeen minunkin, kunhan kenttä tuosta nyt pehmenee.
Tänään minulla on tunti klo 16.45, joten kirjoittelen myöhemmin lisää.
Varustevideokin on suunnitteilla ja kuvaan sen heti kun on aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti