New day, new tricks

Nyt taitaa olla jopa järkevää aloittaa tämä uutuuttaan hohtava blogi; sain tänään virallisesti uuden perheenjäsenen, Rifsiksi kutsutun herrasmiehen. Teen tässä pikapuoliin herralle kuitenkin ihan oman esittelysivunsa, joten ei siitä nyt enempää.

Kävimme jo aikaisemmin tällä viikolla tarpeellisimpia tavaroita ostamassa, mutta vielä puuttuu joitakin tavaroita; satula ja kaikki siihen tarvittava, sadeloimi ja kuljetussuojat. Siinä taitaa olla ne tärkeimmät.

Kävimme puolenpäivän aikoihin laittamassa karsinan kuntoon (purua menikin reilut 10 kottikärryllistä, sillä sinne olisi tarkoitus muodostua patjakin vielä) ja viemässä tavarat paikoilleen. Vielä täytyy vähän putsailla kaappia ja laittaa hyllyjä paikoilleen, mutta muuten alkoi jo näyttämään aika hyvältä, vain hevonen puuttui.

Väliin jääneellä vapaa-ajalla kävimme kotona hakemassa muutaman taskulampun ja muuta tarpeellista, vaikkakin yksi tärkeimmistä tavaroista unohtui kotiin; kamera. Eihän sillä olisi purkamisesta tms saanut kuvia pilkkopimeyden takia, mutta tallista edes. Huono tuuri tällä kertaa.

Haimme tallilta riimun, riimunnarun ja liinan, jonka jälkeen lähdimme takaisin tienhaaraan odottelemaan. Tallille vievä tie on suurinpirtein hävinnyt olemasta, se on muuttunut mutavelliksi täynnä lätäköitä.
Olimme varautuneet, että Rifs  tulee joskus kuuden jälkeen, mutta se venyikin sitten kahdeksaan, sillä herra ei ollut mennyt traileriin yhtä helposti kuin aikaisemmin.
Kunhan saimme nimet paperiin lähdimme ottamaan Rifsiä ulos, missä jouduinkin sitten vaihtamaan riimunnarun liinaan, koska Kristina ei pidä paniikkilukollisista riimunnaruista(/pidä niitä hyvinä/luotettavina).

Joka tapauksessa Rifs seurasi hienosti mukana koko sen pilkkopimeän 700 m mutavellipätkän ajan, eikä välittänyt vesilätäköistä tai mudasta. Minun takanani tosin piti kulkea, ettei puumat pääsisi yllättämään.
Tallin pihan lähestyessä Rifs huusi tervehdyksiä uusille kavereilleen - minulle ennestään tutuille Leeville ja Kertulle.
Vein sen kuitenkin suoraan karsinaan, koska herra ei ollut mitenkään merkittävän likainen ja rentoutuuhan se heinän ääressä.. Suski (Leevin ja Kertun omistaja) otti hevoset sisään, mutta karsinaan ei kumpikaan suostunut menemään kun Kertun ihastukseksi ja Leevin kauhistukseksk talliin oli saapunut tuntematon hevonen.
Leevi koitti vähän tehdä tuttavuutta, mutta tuli nopeasti torjutuksi sillä Rifs oli huolissaan ruoistaan.
Laitoimme hevoset karsinoihin ja veimme ruoat nenän eteen.
Katselimme niitä vielä hetken, mutta loppujen lopuksi lähdimme aika nopeasti jättäen ne tutustumaan, syömään ja nukkumaan.

Meillä on ehkä perjantaina tunti, riippuen saadaanko me satula lainaan (mikä olisi aika tärkeää, ettei herra keräile liikaa pöllöenergiaa) ennen kuin löydämme oman.
Silloin tällöin (aina kun saan kenttävuokran kasaan) käyn myös itsekseni kentällä, mutta jos ei satu kenttävuokraa olemaan joudumme tyytymään maastoiluun.

Huomenna menemme heti aamusta tallille, nimittäin ensimmäistä tarhausta katselemaan, siivoamaan karsinoita jne. Myöhemmin pitäisi myöskin saapua ystäväni Pinja ja täytyy nyt sitten katsoa jos vaikka pääsisimme kentälle, että pystyisin kokeilemaan miten Rifs toimii ilman satulaa (huomisesta pitäisi saada myöskin kuvia aikaiseksi).