Valitettavasti kuvaajaa en taaskaan löytänyt mistään ja minun kamerallani ei kovin hyviä kuvia niin synkällä ilmalla saa, joten jätin suosiolla kotiin.
Naapuritallin omistaja Lotta soitti minulle koulupäivän aikana ja kertoi, että hepat olivat karanneet. He saivat hevoset kiinni ja veivät kotiin turvaan. Mitään ei ollut tapahtunut, joten maltoin olla loppupäivän koulussa.
Pääsin n. neljän aikohin tallille ja rupesin heti siivoamaan karsinoita, ottaen jokaisen hepan vuorotellen käytävälle, koska tarhan aidat olivat rikki eikä niitä saanut ulos vietyä. Samalla putsasin vesikupit ja vaihdoin vedet, heitin kello neljän heinät, joita hepat jäivät tyytyväisinä mutustelemaan.
Ennen kentälle lähtöä harjasin Rifsin taas kavioista korviin asti putipuhtaaksi ja harjoittelimme jalkojen pesua, mikä alkaa sujua jo aika hyvin. Kaikkiin jalkoihin Rifs antaa jo suihkuttaa vettä, eikä kauheasti touhuile mitään. Leevin satula ja suitset vain kyytiim ja menoksi, toivoen että saadaan jostain taskulamppu aikaiseksi paluumatkalle.
Olimme kentällä puoli seitsemän aikoihin, mutta ennen sitä piti paria autoa säikkyä ja hyppiä hieman. Kentällä olivatkin jo Laura ja hänen ratsunsa Ella pyörimässä itsekseen, joten liityimme seuraan. Rifs kyttäsi kauheasti ulospäin, eikä olisi halunnut rentoutua kunnolla, mutta muuten meni ihan hyvin. Herra oli suht hyvin kuulolla, en halunnut tehdä mitään erikoista kunnon koulutauon jälkeen. Ympyröillä taivuttelin molempiin suuntiin kaikissa askellajeissa, vaikka ensimmäisessä (ja toisessa ?) laukannostossa tulikin vastalaukka, vaikka yleensä nousee heti hyvin pyörivä oikea laukka, mutta eihän sitä aina voi onnistua. Rifs väsyi kuitenkin yllättävän nopeasti (mistä päätellen aikaisempi karkureissu oli ollut vauhdikas), joten otin vielä muutamia pysähdyksiä käynnistä ja ravista ennen loppukäyntejä.
Menimme käymään heidän tallissaan testaamassa paria loimea ja kuljetussuojia, jotka päädyin ostamaan. Ne ovat käytettyjä ja hieman rikkinäisiä, mutta käyvät hyvin ja esim. kuljetussuojien alareunassa olevan vekin saa ommeltua kiinni melko helposti.
Ostoslistalta löytyy siis talviloimi joka on muuten hyvässä kunnossa, mutta yksi vatsaremmi puuttuu (ei vaikuta käyttöön ainakaan paljoa), kaulakappaleellinen fleecevuorinen sadeloimi ja kuljetussuojat. Harkitsen myös yhteen huopaan säästämistä, mutta saa nyt nähdä.
Talutin Rifsiä koko matkan kotiin, sillä taskulampusta huolimatta tiellä oli niin pimeää etten viitsinyt keikkua selässä taskulampun kanssa sähläämässä. Puolessa välissä matkaa poika alkoi näyttämään jo kauhean väsyneeltä, silmät lupsahtelivat ja aina välillä piti päätä tuoda syliin. Onneksi ei kestänyt kauaa talliin pääsyyn ja vein hevosille heinät ja ruoan eteen.
Äiti todennäköisesti hakee kaksi satulaa satulasopista tällä viikolla sovitettavaksi, tosin toivon että niistä juuri Kiefferin koulusatula olisi sopiva, näytti aika hyvältä ja hyväkuntoiselta käytetyksi satulaksi (ei naarmuja, kulumia tms).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti